Statens hus i Vadsø

Samer, kvener/norskfinner og nordmenn har i århundrer levd side om side i Nord-Norge. Et samtidig perspektiv fra de tre befolkningsgruppene er utgangspunktet for det nye kunstprosjektet for Statsforvalteren i Troms og Finnmark.

Statens hus i Vadsø. Fotograf: Monica Milch Gebhardt

Om prosjektet

For kurator Monica Milch Gebhardt var det naturlig å ta utgangspunkt i Tre stammers møte, et etablert kulturhistorisk begrep i regionen. Både kulturelt og språklig har området vært preget av den samiske, kvenske/norskfinske og norske kulturen. Under fornorskingsprosessen ble både kvener/norskfinner og samer utsatt for undertrykkelse av den norske staten.

Gebhardt har ønsket å fremheve yngre kunstnere med ulik tilknytning til Nord-Norge. Dels for å understreke det kulturelle og språklige mangfoldet i regionen, dels for å vise hvordan en ny generasjon forholder seg til komplekse spørsmål rundt søken etter identitet, utforsking av bakgrunn og et tapt språk. Kvensk/norskfinsk kultur, som er fremtredende i Vadsø, er blitt særlig fremhevet i kunstprosjektet. To nyetablerte kunstnere med kvensk bakgrunn har laget helt nye verk spesielt for Statens Hus. Maija Liisa Björklund og Åsne Kummeneje Mellem har begge markert seg i bølgen av ny kvensk bevisstgjøring. Björklund har i flere prosjekter fordypet seg i kvenske symboler og deres betydning, mens Mellem utforsker kvensk tradisjonshåndverk i sine arbeider. I tillegg er det kjøpt inn deler av en fotoserie av Marte Lill Somby og Jukke Rosing, tegninger av Ragna Misvær Grønstad og skulpturelle objekter av Philipp Spillmann. På hver sin måte bidrar kunstnerne til et nyansert bilde av historien og det kulturelle og språklige mangfoldet i regionen.

Gebhardt har også rekuratert Statsforvalterembetets eksisterende samling av verk signert kunstnere med nordnorsk, samisk og kvensk/norskfinsk tilknytning. John Savio (1902–1938, Sør-Varanger) jobbet hovedsakelig med tresnitt og regnes som en av de mest sentrale samiske kunstnerne. Kaare Espolin Johnson (1907–1994, Surnadal) tilbrakte oppveksten i Finnmark og var kjent som en folkelivsskildrer. Brit Fuglevaag (f. 1939, Kirkenes) anses som en av norsk tekstilkunsts store fornyere gjennom sin eksperimentering med fibre, teknikker og farger. Mange av hennes motiver er hentet fra Varanger. Og sist, men ikke minst: Ivar Sælø (1907–1978, Vadsø), som ble svært populær og kjent for sine malerier av landskap, miljøer og mennesker i Øst-Finnmark.

 

Stáhta Viessu Čáhcesullos: Golmma čeardda gávnnadeapmi.

Sápmelaččat, kvenat/dároláddelaččat ja dážat leat jahkečuđiid ollodahkii eallán bálddalaga Davvi-Norggas. Dán golmma veahkadatjoavkku dálááiggi perspektiiva lea Stáhta Viesu ođđa dáiddaprošeavtta vuolggasadji Čáhcesullos.

Kuráhtorii Monica Milch Gebhardt leai lunddolaš atnit vuolggasadjin golmma čeardda gávnnadeami, mii lea guovllu sajáiduvvan kulturhistorjjálaš doaba. Guovllu leat sámi, kvena/dároláddelaš ja dáža kultuvrrat báidnán sihke sihke kultuvrralaččat ja gielalaččat. Dáruiduhttinproseassas šadde sihke kvenat/dároláddelaččat ja sápmelaččat gillát duolbmama vuolde.

Gebhardt lea háliidan bajidit albmosii nuorat dáiddáriid, geain lea iešguđege gullevašvuohta Davvi-Norgii. Osohahkii deattastan dihtii guovllu kultuvrralaš ja gielalaš girjáivuođa, osohahkii čájehan dihtii mo ođđa sohkabuolva meannuda máŋggabealagis gažaldagaiguin identitehta ohcama, duogáža dihtošteami ja giela manaheami hárrái. Kvena/dároláddelaš kultuvra mii lea dovddus Čáhcesullos, lea earenoamážit bajiduvvon dáiddaprošeavtta bokte. Guokte easkkaálgán dáiddára geain lea kvena duogáš, leaba ráhkadan áibbas ođđa dáiddabargguid vásedin Stáhta Vissui. Maija Liisa Björklund ja Åsne Kummeneje Mellem leaba goappašagat leamaš oidnosis ođđa kvena morráneami bárus. Björklund lea máŋgga prošeavttas čiekŋudan kvena symbolaide ja daid mearkkašupmái, ja Mellem fas suokkarda bargguinis kvena árbevirolaš giehtaduoji. Lassin lea ostojuvvon sisa fotogovvaráidu, man Marte Lill Somby ja Jukke Rosing leaba dahkan, sárgumat maid Ragna Misvær Grønstad lea dahkan ja govvačuolusdávvirat maid Philipp Spillmann lea dahkan. Dáiddárat veahkehit iešguhtege láhkáseaset govvidit guovllu máŋggabealagis historjjá ja kultuvrralaš ja gielalaš girjáivuođa.

Gebhardt lea maiddái ođđasis kurateren Stáhtahálddašeaddjiámmáha dáláš dáiddabargguid, maid leat dahkan dáiddárat geain lea davvinorgalaš, sámi ja kvena/dároláddelaš gullevašvuohta. John Savio (1902–1938, Mátta-Várjjagis) barggai eanaš muorravadjosiin, ja adnojuvvo oktan mávssolaččamus sámi dáiddárin. Kaare Espolin Johnson (1907–1994, Surnadalas) orostalai bajásšattadettiinis Finnmárkkus ja leai dovddus álbmoteallingovvideaddji. Brit Fuglevaag (r. 1939, Girkonjárggas) adnojuvvo oktan Norgga tekstiiladáidaga stuorra ođasmahttin, gii eksperimentere sárrasiiguin, teknihkaiguin ja ivnniiguin. Son lea máŋgga dáiddabargosis viežžan motiivvaid Várjjagis. Ja loahpas velá: Ivar Sælø (1907–1978, Čáhcesullos), gii šattai hui bivnnuhin ja dovddusin málagovaidis dihtii maid njuođai eanadagain, birrasiin ja olbmuin Nuorta-Finnmárkkus.

 

Vesisaaren Staatinkartano: Kolmen kansan kohtaaminen.

Saamelaiset, kväänit/norjansuomalaiset ja ruijalaiset oon vuosisatoja elänheet rinnatusten Pohjas-Norjassa. Uuen tai’eprosektin lähtökohtana Vesisaaren Staatinkartanossa oon kolmen kansanroikan yhenaikhanen kattanto.

Se oli kuraattori Monica Milch Gebhardtille luonolinen että ottaa lähtökohaksi kolmen kansan kohtaamisen mikä oon läänissä fasta kulttuurihistoorialinen sanonta. Sekä kulttuurisesti että kielelisesti alala oon vaikuttannu sekä saamelaisten, lantalaisten eli norjansuomalaisten että ruijalaisten kulttuuri. Ruijalaistamisprosessin aikana Norjan staatti painoi alas sekä kvääniä/norjansuomalaisia että saamelaisia.

Gebhardt halus tua framile nuorempia kunstneria joila oon monenlainen suhe Pohjas-Norjhaan. Osin sillä että allepriimustais läänin kulttuurista ja kielelistä monenlaisuutta, osin sillä että näyttäis mitä uusi sukupolvi ajattellee monenmukkasista kysymyksistä sen hakkeissa identiteettiä, tutkiissa ommaa takustaa ja kielen mistantamista. Tai’eprosektissa oon erityinen paino kväänitten/norjansuomalaisten kulttuurissa mikä oon tähelinen justhiin Vesisaaressa. Kaksi kohta hiljan alkanutta kväänitakustaista kunstneria oon laittanu kokonhansa uusia värkkiä vasiten Staatinkartanoa varten. Maija Liisa Björklund ja Åsne Kummeneje Mellem oon kumpiki markeerannu ittiänsä uuen kvääniymmäryksen aaloila. Björklund oon usseissa prosektissa syventynny kväänitten symboolhiin ja niitten merkityksheen, Mellem taas omissa töissä tutkii kväänitten perintökäsityötä. Vielä oon ostettu sishään osia Marte Lill Sombyn ja Jukke Rosingin fotosarjasta, Ragna Misvær Grønstadin piirustuksia ja Philipp Spillmannin veistotöitä. Kunstnerit auttava itte kukanenki omala tavala saamhaan framile nyanseeratun kuvan läänin histooriasta ja kulttuurisesta ja kielelisestä monenlaisuuesta.

Gebhardt oon kurateerannu uuesti Staatinhallinon nykysen värkkikokhoonpanon missä oon myötä kunstneria joila oon si’e pohjasruijalaisuutheen, saamelaisuutheen ja kväänhiin/norjansuomalaishiin. John Savio (1902–1938, Etelä-Varenki) työteli enniiten puupiirustuksitten kansa, ja hänen räknäthään yheksi kaikkiin tärkeimistä saamelaisista kunstnerista. Kaare Espolin Johnson (1907–1994, Surnadal) kasus ylös Finmarkussa, ja hänen tunnethiin kansanelämänkuvvaajanna. Brit Fuglevaagia (s. 1939 Kirkkoniemessä) pi’ethään yhtenä norjalaisen tekstiilitaitheen isona uu’istajana sillä ko hän kokkeili paljon erilaisia fiiberiä, teknikkiä ja färiä. Paljon hänen motiivista oon nouettu Varenkista. Ja vielä mutta ei vähhiiten: Ivar Sælø (1907–1978, Vesisaari) josta tuli oikheen tykätty ja tunnettu maalauksitten takia missä hän kuvvaa Öystä-Finmarkun maisemaa, miljöötä ja ihmisiä.

Detaljer

Adresse

Damsveien 1, 9800 Vadsø

Fylke

Finnmark og Troms

Kunstnere

Åsne Kummeneje Mellem
Maija Liisa Björklund
Marte Lill Somby
Jukke Rossing
Ragna Misvær Grønstad
Philipp Spillmann

Ferdigstilt dato

23.08.2022

Prosjektansvarlig

Janicke Heggem Rudi Iversen , KORO

Kurator

Monica Milch Gebhardt

Mottakerinstans

Statsforvalteren i Troms og Finnmark

Arkitektkontor

Bjørn Bygg

Byggherre

Statsbygg

¨
Varighet

Permanent

Tilgjengelighet

Tilgjengelig for besøkende

Program

Kunst til statens nybygg

Relatert innhold

 

                                  

Kunstverk

Milepæler

Senvinter 2021


Oppstart og befaring

Mai 2021


Kunstplan ferdigutviklet

Juni 2021


Kunstnere inviteres

September 2021


Kunstnere legger frem forslag

Oktober 2021-April 2022


Kunstproduksjon pågår

August 2022


Åpning