AAhkA – Luonddu gáhttejeaddji

Buohkat geat meattilditráđđehusgoartila Akersgatas Osloves, oainnestit olggul dáiddadahkosa AAhkA givnnjiheamen A-blohka stuorra lásaid čađa. Sámi historjá, árbevirolaš valjálaš duodji ja okta Norgga stuorámus bissovaš dáiddadagus sámi gáhttejeaddji hámis ovddaldastet sin geat besset boahtit huksehusa sisa.

Deatnogáttis, Suoma bealde, ássá ja bargá sámi dáiddár Outi Pieski (r. 1973). Son lea maŋimuš jagiid leamaš diliheapme čájáhusaiguin sis- ja olgoriikkas, mat bohtet lassin bargui ráhkadit dáidaga ođđa ráđđehusgoartila A-blohka Pyramiidalanja 51 mehter allosaš seaidnái Oslovii. Deike son lea luovvan AAhkA, gean namas sáhttet leat máŋga mearkkašumi, dađi mielde gos don leat Sámis. Oarjelsámi oaidninsajis sáhttá namma mearkkašit áhká, eamida dahje gálgu, máttaráhku dahje eatnama nissonlaš gáhttejeaddji. Davvisámegillii mearkkaša sullasaš áhkku-sátni eatni dahje áhči eatni, dahje vuoras nissona.

Outi ii háliit gohčodit sámi vuoiŋŋalašvuođa heakkalaččaid ipmilvuohtan dahje nissonipmilin, danne go dát sánit leat vuolgán kristtalaš árbevierus. Nama golbma A-bustáva govastit olmmošsoga máttu, Máttaráhká ja su golbma nieidda Sáráhká, Uksáhká ja Juoksáhká. Sii leat buohkat sámi kultuvrra váibmosis, ja čatnasit nissonávvosii mii dávjá jivžojuvvo sihke duojis ja eará sámi dáidagis.

AAhkA lea álkidahttojuvvon ja čahppojuvvon nissonmuohtogovva bealleprofiillas. Muohtogovva lea nu stuoris ahte olmmoš ferte mannat huksehusas olggos ja čuožžut olggobealde, juos galgá oaidnit su albma láhkai. Oaivvis sus lea árbevirolaš ládjogahpir, mas geaigá dego čoarvi. 1700- ja 1800-logus leai dat dábálaš nissongahpir sámi guovlluin, earenoamážit Finnmárkkus ja lagas guovlluin Ruoŧa bealde, ja gitta Anára rádjai Suoma bealde. Ládjogahpir lea nu čáppis ahte dan sáhttá atnit kruvdnan. Gahpir heaitásii 1800-logu loahpas, osohahkii pietisttalaš, lestadiánalaš miššonearaid garra oskkoldatlaš deattu dihtii, ja dan dihtii go ollugat, sihke kristtalaš dážat ja soames sápmelaččat iežage gádde ahte bahákas dat ásai čoarvvis. Badjel 150 jagi ollodagas besse olbmot dušše boares fotografiijain oaidnit ládjogahpiriid, dahje geahčadit áibbas moadde gáhppálaga maid etnográfalaš dávvirvuorkkát ledje seailluhan ja maid čájehedje čáskadan dihtii olbmuid sáhkkiivuođa. Dasto ihtigođii ládjogahpir sámi dálááiggedáidagii ovddeš áiggiid feministtalaš ja aktivisttalaš govastahkan, ja gudnečájeheapmin jurddašan- ja eallinvuohkái mii lea ollesoinnolaš [holisttalaš], birrajorbalassii [sirkulára] ja vuoiŋŋalaš [spirituála]. [1]

Goai moai Outi Pieskiin oaidnaletne interneahta bokte ságastallat muhtin vuossárgga maŋŋilgaskabeaivvi golggotmánus, de beaivváš luoitá ja veiggodišgoahtá árrat, muhto munno háleštallan johtá geahppadit, vaikko vel hehttojetnege goaddat eŋgelasgillii oktasaš giellan. Norggas mis lea 1800-logu gaskkamutto rájes gitta 1960-logu loahpageahčai ráđđen mearrediđolaš dáruiduhttinpolitihkka, mii eamiálbmoga ja našuvnnalaš veahádagaid gielaid ja kultuvrraid lea vuostáibargan, ja mii lea molson sin gielaid ja kultuvrraid eanádaga gielain ja kultuvrrain. Suomas lea leamaš sullasaš politihkka, juoga mii lea mielddisbuktán ahte moai ean ádde goabbat guoibmáme eatnigiela. Nuorra suopmelaččat eai šat beroštuva ruoŧagiela oahppamis, man sii ovdal bággehalle oahpahallat. Ja munges oahpahallagohten menddo maŋŋit sámegiela, man Outi gal máhttá áibbas bures. Mun lean máŋgii deaivan Outi juo 2000-logu álggu rájes, ja danne mun lunddolaččat geavahan su suomagiela ovdanama munno háleštettiin. Su sámi namma lea Čiskke-Jovsset Biret Hánssa Outi, nammavieru ja árbevieru mielde mii muitala gean lagaš maŋisboahtti son lea.

Ebmos máttaráhkku lea su movttiidahttán

Outi orru Dálvadasas, mii dán áigái lea oassi Suomas. Dalle go su máttaráhkku Golle Gáddjá (gean gásttanamma leai Kadja Boine) riegádii jagi 1817, ledje almmatge dáláš Suoma ja Norgga gaskasaš ráját rahpasat, ja buohkat hálle sámegiela, earret ámmátdoaimmahaga olbmuid. Son gárvodii ebmuivuođain ládjogahpiris, ja bozostalai goappašiid bealde rájáid, mat giddejuvvojedje jagi 1852. Sus leai su oami boazoeallu, ja son gulai maŋimuš, váibmos sohkabulvii mii luđolaččat elii árbevirolaš sámi máilmmioainnu ja vuoiŋŋalašvuođa mielde.

Outi muitala ahte Golle Gáddjá lea su máŧoheamet movttiidahttán miehtá su ráhkadettiin AAhkA, daiguin nissonlaš vuimmiiguin mat dahke su matriárkan, gean otná dan beaivve muitet guovllus. Gamus orru dovdomin ahte Golle Gáddjá livččii munno mielde, go Outi muitala ahte máttaráhkku gul lea dat vuoras olmmoš gii mieđušta dán prošeavtta. Su eallinvuogi báinniiu sámi árbevirolaš máilmmioaidnu ja vuoiŋŋalašvuohta, ja son čuovui ja doahttalii daid, maid mielde buot olbmo dagut ja buot luonddu báikkit ledje devdojuvvon vuoiŋŋalašvuođain. Danne olbmot gudnejahtte ja gáhttejedje luonddu. Servodat ii lean nu hierárkkalaš, ja buohkat, sihke eallit, lottit, eanadat ja olbmot ledje sorjavaččat guhtet guimmiineaset, juoga mii soaitá boahtit goaves dálkkádagas mii lea Sámis, gos buohkat leat ovtta deaŧalaččat juos galget ceavzit heakkas.

– Ollu dán vuoiŋŋalašvuođas jávkkai, dadjá Outi, kristtalašvuođa, lestadianismma mielde, mii čulddii vuoiŋŋalašvuođa eret árgabeaiveeallimis ja čanai oskku ipmilii vásedin válljejuvvon sajiide, juoga masa su máttaráhku mánát juo fertejedje njuohkánit. Dainna jávkkaige ollu diehtu ja máhttu, maid ođđa oskkoldat ja ođđa vierut duvde eret. Garra assimilerenpolitihkka nanosmahtii jáhku ahte sámi kultuvra galggai luottahuvvat. Muhto olbmot seailluhedje ja dikšo sámi kultuvrra ja árbedieđu čihkosis, ja sirde dan jávohis diehtun ja máhttun maŋisboahtti buolvvaide.

Gáhttet eananguovlluid

Outi berošta ođđasis oahppamis dieđu ja máhtu eananguovlluid hárrái:

– Mii fertet fas gávdnat dološ muitalusaid ja suollemasvuođaid mat dál leat beitosis, ja mii dárbbašit geaid nu geat áhppádit gáhttet min eatnama, gudnevuollegašvuođain ja gievravuođain. Dán dat AAhkA govasta, son dadjá.

AAhkA sáhttá maiddái mearkkašit bassi vári oarjelsámegillii. Outi Pieski berošta sakkarat politihkas, ja oaivvilda ahte Sámi luondu dárbbaša ovddastuvvot sierra juridihkalaš persovdnan, man lágalaččat leat bealuštan dat sogat geat dáid guovlluin leat ássan ja fuolahan čuohtenáriid jagiid ollodagas. Dát vuogádat lea ollašuvvan máŋgga eananguovllus gos eamiálbmogat ásset, earret eará Aotearoas/Ođđa-Selánddas, Gaska-Amerihkás ja Kanádas.[2] Luonddu gáhttejeaddji ipmárdusa árvvusatnima veagas sáhttet olmmošvuoigatvuođaid rihkkumat nugo Fovsen-Njaarkkes ja plánejuvvon meassamat Finnmárkkus eastaduvvot.

– Ovddas guvlui šaddet luonddu billideamit ja bieggaturbiinnaid huksemat vuosttalduvvot, ávašta Outi, gii doaivu AAhkA sáhttit addit sihke áddejumi, fámu ja suodjalusa. Son ballá bieggaturbiidnapárkkas mii lea plánejuvvon ceggejuvvot Rásttigáissá lahka, mii lea deaŧalaččamus gáisá su iežas guovllus, Deanuleagis. Gáisá lea hirbmat deaŧalaš boazodolliide, sihke dál ja dan áigge go Golle Gáddjá guođohii bohccuidis doppe. Gáisá (alla várri) ja Gáddjá mearkkašit dan seammá. Outi muitala ahte son sávvá Rásttigáissá šaddat juridihkalaš ovttadahkan, man báikegottit iežage searválagaid sáhtášedje leat mielde ovddasteamen rievttis.

Duodji ja giehtabargu

Dáiddadagus mii lea Ráđđehusgoartilis sisdoallá iešguđetlágan dujiid ja giehtabargguid, sihke čiŋaid, hervemiid, dávviriid ja govastagaid. Outi lea bálkáhan duojáriid ja eará čeahpes, fidnomáhtolaš giehtabargiid dahkat árbevirolaš ja áddjás giehtabargoteknihkaid nugo ođahuvvon gollelasttaid bidjama, maid Kultaus Oy Snellman fitnodat Helssegis lea dahkan, ja meissetbargguid, maid Menes Metal Works fitnodat Vestfoldas lea dahkan.

Sámi jurddašanvuogis ipmirduvvo luovvandoaba ollislaš proseassan. Dat siskkilda ávdnasiid válljema, iešalddes hábmema ja maiddái geavaheami. Duodji ii čujut nappo dušše dávvirii iešalddes:

– Munnje lea duodji min čatnagas guhtet guoibmáseamet, ovddeš ja boahttevaš sohkabuolvvaide, ja eará luonddugáhppálagaide, muitala Outi.  – Duojis dovdojit sihke ávdnasiid, ja duojára, dahkki, vuoimmit ja alvvat.

AAhkAs leat máŋga dulkongearddi, ja mađi čiekŋaleappot olmmoš dovdá sámi kultuvrra, dađi eanet mearkkašumiid sáhttá lasihit dáiddadahkosii. Gollelasta, mii lea sihke čáppis čalbmái ja čikŋa, sáhttá ovdamearkka dihtii čujuhit beaivvážii, mii lea deaŧalaččamus vuoiŋŋalaš vuoibmi árbevirolaš sámi vuoiŋŋalašvuođas. Dan sáhttá maiddái čatnat máttaráhku nammii Golle, mii namalassii mearkkaša golli. Smávva golmmačiegahasat mat leat biđgejuvvon meastá miehtá seainni, sáhttet lohkkojuvvot suollemas čálamearkan. Outi berošta duojára ja dutki Maja Dunfjeld doavttergrádabarggus dán hervendáidaga hárrái mii čájeha mearkagiela man oarjelsápmelaččat leat seailluhan, muhto man eai gallis davvin máhte. [2]

Issoras stuorra vádjolansoappis man AAhkA stargadit doallá gieđas, lea guhkolaš hápmi mii lea ráhkaduvvon nissoniid nammii, mii lea earálágan go dievdduid soabbi. Soappi bajimuš oassi lea hábmejuvvon goaivun, mii lea anolaš go olmmoš lea guođoheamen bohccuid dálvet, ja ovdamearkka dihtii áigu iskat ealáha muohttaga vuolde. Dat sáhttá maiddái geavahuvvot stivrranin gerresis go olmmoš lea vuodjimin herggiin. Soabbi adnojuvvo seamma persovnnalaš oapmin go olbmo oami luohti.

– Vádjolansoabbi lea vuorddašeamen iežas ođđasis riegádeami, Outi oaivvilda, dál go mii olbmot fasttain fertet máhttát luonddus vádjolit, juoga maid mii dárbbašit buot daid dálkkádatrievdamiid dihtii maid mii dál juo vásihit.

Vaikko nissona muohtogovva AAhkA dáiddadahkosis lea álkidahttojuvvon ja čahppojuvvon govvideapmi, de son sáhttá maiddái sulastahttit beakkálmas lávlu ja juoigi Mari Boine, juoga mii ii leat dáhpedorpmis dahkkojuvvon. Son lea Golle Gádjá máŋggaid maŋisbohttiid searvvis, ja Outi muitala ahte Sámis lohket olbmot Mari árben máttaráhkuid jiena. Ovtta su dovddus lávlaga namma lea Gula Gula (Hear the Voices of the Foremothers), jagi 1989 álbumis mas lea seamma namma.  

Eanadat mii lea beitojuvvon bienaid sisa

Outi cuigesta ahte AAhkA ii leat oaivvilduvvon čikŋan, muhto ahte AAhkA lea čihkkojuvvon bienaide mat gártet oassin A-blohkas, danne go son lea ovttaidahttojuvvon seaidnái. Dáiddadahkosis leat eanaš soahkeráhčat, maid arkiteavttat leat tevdnen oassin lanja arkitektuvrii. Dáid lea Outi ođđasis cajadan ja dainna lágiin dahkan ahte dáidda ja arkitektuvra čielgasit ovttasdoibmet. Orgánalaš soahki earáhuvvá dađistaga go áigi gollá. Ieš seaidni lea hábmejuvvon áibmadas A bustávvan, mii lea addán nama vistái.

Dáiddadahkosa hábmen ja bienat čájehit vuoimmi ja mieldeorruma, dego muhtin lágan fámolaš kártta Sámis. Dát lea diehto- ja máhttovuogádat mii čujuha movt olmmoš seahtá eallit eanadagas ja bearráigeahččat dan. Outi geassá ovdan siidaráhkadusa earenoamáš mávssolažžan. Dat lea boazosápmelaččaid eareliiggán organisašuvdnahápmi: Searvevuohta masa gullet lahkasogalaččat ja veahkit geat leat čatnasan guhtet guimmiidasaset, ja geat bozostallet sierranas guovlluin miehtá Sámi.

Bajimuččas, symbolalaš davvin, ovddasta AAhkA ládjogahpir siiddaid. Vását vuolásguvlui lea vádjolansoappi giera muođu allodagas, mii sáhttá ovddastit gaskasámi guovllu, ja dakko gokko giehta doallá soappi, sorjájit 10 máŧohis stuorra meissetgiela, symbolalaš oarjelsámi guovllus. Muhtin gielat leat giddejuvvon skuhčenjealjehashámat govastahkii, mat ledje guovdu bassi sámi goavdáin. Sápmelaččat atnet meissega bassi ávnnasin, mii dološ vuoiŋŋalašvuođa mielde suodjala bahávuoiŋŋaid vuostá. Outi atná oarjelsámi kultuvrra earenoamáš hearkin, ja ahte dat dáidá dán áigái dárbbašit liige suodjalusa.

AAhkA gieđa vuolde, vuolimuččas láhtti guvlui, sorjájit 11 buiga vádjolansoappi, ovcci nissonsoappi ja guokte dievdosoappi. Golbma duojára, geaid Outi lea vásedin válljen, leat soppiid duddjon: Oarjelsápmelaš Johannes Nilsson ja davvisápmelačča guovttos Per-Stefan Idivuoma ja Nils-Johan Labba, buohkat Ruoŧabeali Sámis.

Dološ cuvccas

Sámi kultuvra vuođđuduvvá valjálaš árbevirrui mas muitalusat, juigosat ja eará njálmmálaš árbevierut leat leamaš deaŧalaččat. Outi Pieski lea váldán mielde máŋga biena AAhkAi mat čujuhit ruovttoluotta dán árbevirrui. Okta dain gullá dološ sámi cukcasii: Juos olmmoš geahččá dárkilit, de áicá heavnni mii ruohttá AAhkA stuorra vádjolansoappi alde, Outi muitala:

  – Dološ máidnasa mielde fertii sámi joavku báhtarit čuđiin, geat ledje nuortan boahtán balddus rievvárat. Sápmelaččat čiehkádedje báktehollui, gos heavdni hoahpus gođistii fierpmi báktehoallonjálmmi ovdii. Go čuđit jovde báktehoalu rádjai, sii navde ahte doppe eai máhttán leat olbmot go juo heavnni fierbmi leai hoallonjálmmi ovddas, ja nu sii fas bidje mannat. Dát gájui sápmelaččaid, geat dan rájes lea atnán heavnni mávssolaš veahkkin.

Ii leat almmolaččat olámuttos

A-blohka pyramiidalatnja ii šatta leat rabas álbmogii, ja danne lea ráddjejuvvon man gallis besset boahtit áibbas lahka dáiddadahkosa:

– Olmmoš vásiha AAhkA eará láhkai go oaidná dan vistti siskkabealde go olggobealde, dadjá Outi. Vistti siskkabealde sáhttá dáiddadagus neaktit sihke badjelvuoimmálažžan ja gáibideaddjin. Sturrodaga geažil ja danne go dáiddadagus állana sisaguvlui lanjas ja bajás gierraga guvlui, de lea váttis oažžut albma oppalaš geahčaldaga dáiddadahkosis. Outi jeđđe dadjamiin, ahte go olmmoš oaidná AAhkA olggul, de lea dáiddadahkosis áibbas eará, litnáset geahčastat ja gárvi. Vistti olggobeallai ráhkaduvvo dahkuvuovdi gos leat muorat olgoravddas, ja mii šaddá vuogas várddobáikin. Dahkuvuovdi ja A-blohkka leat lahka Trefoldighetskirken, Golmmaovttalašvuođagirku, mas leat jorba, vuogas hámit, maidda Outi liiko earenoamáš bures danne go dat spiehkkasit loahpain njealječiegat, garra arkitektuvrras.

Son atná árvvus duostilis dubmengotti, nugo son gohčoda dan, mii lea addán sutnje vejolašvuođa ráhkadit dakka dán dáiddadahkosa, mas lea dát deaŧalaš sajádat. A-blohkka lea Oljo- ja energiijadepartemeantta dáláš lanjaid bálddas, gos sámi nuorat ja luonddugáhttejeaddjit guhká leat čájehan miela luonddu ja boazoguohtuneatnamiid seailluheami beales. Dál ožžot sii viimmat ovddasteami áibmadas hábmema bokte, mii veadjá movttiidahttit ja oalgguhit sin, juos eiseválddit eai luoikka sidjiide bealji.  

AAhkA addá áibbas ođđa ja áidnalunddot sámi mieldeorruma min oaivegávpogii. Gávpot, gos dáiddainstitušuvnnat measta eai oppanassiige leat ovdal ovddastan sámi dáidaga, lea dál ožžon ovtta Norgga stuorámus bissovaš dáiddadahkosa sámi gáhttejeaddji hámis. Dat lea eamiálbmotbázzi stáhtalaš huksehusas, mii lea sajustuvvon dan báikki váibmosii gos min riikka deaŧalaš mearrádusat dahkkojuvvojit. Dáppe čuožžu AAhkA dál, ja muittuha sidjiide geat mearridit ahte min oktasaš árvvut leat buhttetmeahttumat.

Vuollečujuhusat:

[1] Harlin, Eeva-Kristiina, Pieski, Outi: Ladjogáhpir, Mattaráhkku Gábbagáhpir, The Ládjogáhpir, The Foremothers’ Hat of Pride, Jan Erik Lundström (red), Latvia, Davvi Girji, 2020

[2] Sámi láhkadovdi Ánde Somby vástidii e-poasttas 05.11.2025 dán fáttá hárrái: – Mun earuhan gaskal «juridihkalaš persovnna»/«riektesubjeavtta» (nugo i Aotearoas/Ođđa Selánddas, Espánnjas, Bangladeshas, Kanádas) ja «subjeavtta geas leat vuoigatvuođat» (nugo Colombias, Ecuadoras jna.).

[3] Dunfjeld, Maja. 2006. Tjaalehtjimmie: form og innhold i sørsamisk ornamentikk. [Tjaalehtjimmie: oarjelsámi hervendáidaga hápmi ja sisdoallu] Snåase: Saemien Sijte.

Sámás jorgalii Magne Ove Varsi.