KORO buvttada ja ruhtada dáidagiid mat leat almmolaš lanjain miehtá Norgga ja norgalaš konsuláhtain ja ambassádain olgoriikkas. Mii hálddašit ja gaskkustit dáiddadahkosiid stuorra čoakkáldaga miehtá riikka, maid dovdomearka lea ahte dáiddadahkosat álelassii leat olámuttolaččat álbmogii. Lassin leat KORO:s bargamušat našuvnnalaš diehto- ja máhttoguovddážin iežas fágasuorggis.   

Min kulturpolitihkalaš bargogohčus lea váfistit, ahte nu ollugat go vejolaš besset almmolaš huksehusain ja eará almmolaš báikkiin oaidnit dáidagiid main lea alla kvaliteahtta ja máŋggabealatvuohta. KORO’ bargu galgá maiddái veahkehit gárgedit dálááiggedáidaga ja fállat dáiddáriidda máksobargguid ja bargodietnasiid. Fágalaš doaibma lea gieđa guhkkosaš gaskka prinsihpa vuollásaš.     

Go KORO dáidda lea báikkiin gos olbmot johtalit ja golladit áiggi, de lea min gudneáŋgirvuohta ahte mii galgat olahit buohkaid, maiddái sin geat ieža eai ohcal galleriijaid ja dáiddamuseaid. Barggu boađusin galget leat buvttadeamit maid dáfus geahččit, min barggaheaddjit ja dáiddasuorggi oasálaččat eai sáhte leat beroškeahttá. Dáidda galgá leat olámuttolaš buohkaide, muhto ii dat dárbbaš leat buohkaid miela mielde. Dán gealdagassuorggis dat dáidda čájeha iežas mearkkašumi ja ahte KORO veahkeha bidjat dáiddafágalaš beaiveortnega. KORO addá juohke jagi doarjagiid arvat prošeavttaide miehtá riikka.  

Mo lea KORO organiserejuvvon? 

KORO lea stáhtalaš etáhta Kulturdepartemeantta vuolde. Mis leat kantuvrrat Victoria terrasses Oslo gávpotguovddážis, ja mii leat badjelaš guoktelogi virggehasa. Juohke jagi mii addit máksobargguid eatnatlohkosaš dáiddáriidda ja kuráhtoriidda.   

Mo sáhtán oažžut dáiddár- ja kuráhtormáksobargguid KORO:s?  

KORO háhká dáidagiid iešguđege lági mielde. Buot rabas máinnusteamit ja rabas gilvvut dáiddamáksobargguid alde almmuhuvvojit min ruovttusiiddus ja min kanálain sosiála mediain. 

Manne molsojuvvui Čiŋahanfoandda namma KORO:n?  

Čiŋahanfoanda ođđa stáhtahuksehusaid várás ásahuvvui jagi 1976 vástádussan dáiddárorganisašuvnnaid gáibádusaide ahte dáidda galgá servodaga nammii geavahuvvot. Nammanuppástus jagi 2007 speadjalastá jorgalahttima dáidaga iešárvvu guvlui, ja ahte dáidda mii dál buvttaduvvo – maiddái KORO bokte – ii vurdojuvvo čábbudit. Jorgaleapmi «huksehusain» «lanjaide» geažuha ahte almmolašvuođa áddejupmi lea viiddiduvvon. Dáidda sáhttá ja galgá oažžut lobi guoskkahallat nákkuvuloš fáttáid, cuiggodit institušuvnnaid ja rahpat vejolašvuođaid vuorroságastallamii ja oassálastimii. Dainna lágiin oažžu dáidda demokráhtalaš mearkkašumi iežas lassin. Min juksanmearri lea ahte dáidda galgá leat olámuttolaš buohkaide, muhto ii dat dárbbaš leat buohkaid miela mielde.  

 Oanehaččat KORO historjjá birra  

Stuorradiggi mearridii jagi 1976 ásahit KORO, mii ceggejuvvui institušuvdnan namain Čiŋahanfoanda ođđa stáhtahuksehusaid várás jagi maŋŋil, namalassii 1977. Ceggejupmi leai boađus historjjálaš váikkuhemiin, mat leat leamaš Norgga stáhtalaš kulturpolitihka gárgedeami guovddážis. 

• Guovddášlaš almmolaš huksehusaid dáiddalaš čiŋaheapmi leai oassi viggamušain cegget norgalaš, našuvnnalaš identitehta našuvdnahuksema vuolde 1800 ja 1900 logus.  
• 1950 ja 1960 logus ásahii stáhta vuosttas ruhtadanortnegiid stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš huksehusaid čiŋaheami várás, álggos vuos Girko- ja oahpahusdepartemeanttas, dasto Norgga kulturráđis. Dát leai oassi «dáiddaleavvama kulturpolitihkas», mii maiddái siskkildii Riikkagalleriija, Norgalaš giliealligovvateáhtera, Riikkateáhtera ja Riikkakonsearttaid.  

1930 logu rájes ja ovddos guvlui barge dáiddáriid organisašuvnnat ja dáiddasuorggi ja arkitektuvrra eará oasálaččat dan ovddas, ahte galggai várrejuvvot vásedin proseantamearri stáhtalaš huksehusaid huksenbušeahtas čiŋahanulbmiliidda. Dakkár ortnegat ásahuvvojedje earret eará USA:s jagi 1934 ja Ruoŧas  jagi 1937. Dáiddárakšuvnna 1974 maŋŋil dáiddáriid viggamušat jovde buot alimussii, go máŋga dáidda- ja dáiddárpolitihkalaš ortnega ceggejuvvojedje. Čiŋahanfoandda ásaheapmi ferte gehččojuvvot dán oktavuođas. 

Čiŋahanfoandda ceggema rájes jagi 1976 vásse almmatge 20 jagi ovdalgo gáibádus cegget «proseantta dáidagii»-ortnet stáhtalaš huksehusaid várás ollašuhttojuvvui. Dát dáhpáhuvai dainna lágiin ahte dáiddaortnet stáhtalaš ođđahuksehusaid várás ásahuvvui jagi 1997. Ortnet gusto ain ja mearkkaša ahte dáidagii várrejuvvo 0 proseantta rájes 1,5 proseantta rádjai huksensupmis, sorjavaš huksehusa almmolaš mearkkašumis. Maŋŋá lea gaskamearálaš liigudeapmi leamaš sullii 0,75 proseantta. Dáiddaortnet láigovisttiid ja boarráset stáhtavisttiid (LES) várás ásahuvvui váfistan dihtii dáidagiid maiddái boarráset huksehusain ja láigohuksehusain, main stáhta institušuvnnain ja etáhtain ledje doaibmalanjat. 

Birrasiid jahkeduhátmolsašumi válddii KORO badjelasas ovddasvástádusa maiddái Kulturráđi ortnegis dáidagiid várás gielddalaš ja fylkkagielddalaš huksehusain. Dát juhkkojuvvui dalle guoktin, nu ahte šadde KOM ja URO nammasaš dáiddaortnegat. Dan botta go KOM eanaš ruhtadii dáidagiid báikkálaš ja guvllolaš huksehusaide, de leai URO ásahuvvon buot eará lágan almmolašvuođaide ja kritihkalaš ja eambbo geahččaladdi dáiddabuvttadeami dihtii. Dáiddárat sáhtte viimmat ieža ohcat doarjagiid iežaset prošeavttaide KORO:s. Dát ábuhii dáiddadagusáddejumi ja bargovugiid deaŧalaš ođasmahttimii dáidagiid hárrái mat leat almmolaš lanjain oppalohkái, riikkaidgaskasaš dáiddasuorggi váikkuhemiid ja ovdánanmihtilmasvuođaid mielde. 

Čiŋahanfoanda molssui nama, ja oaččui namman Dáidda almmolaš lanjain – KORO jagi 2006. Nammamolsašupmi ferte áddejuvvot dáiddabirrasiid reakšuvdnan dasa, ahte čiŋaheapmi eanet ja eanet laktojuvvui huksehusaid uhcit eanet vulovuollegaš čiŋaheapmái. Dáiddasuorggi oasálaččat, Norggas ja riikkaidgaskasaččat, háliidedje ahte almmolaš lanjat galge áddejuvvot báikin dáidagiid várás, mat čáhkkehedje doaimmalaš, smiehtti ja cuiggodeaddji olggosbuktimiid. Almmolaš lanjaid dáidda attii, dákkár jurddašanvuogi mielde, eambbo dillat ja eambbo geatnegahtti gávnnademiid gehččiide. Ollugat oaivvildedje ahte oktasašlanjat ledje molssaevttolaš ja oidojuvvon dáiddaarena, mii attii eará olggosbuktin- ja geahččaladdanvejolašvuođaid go dat maid museat ja galleriijat sáhtte fállat.